Mä olen niin ruma.
Niin lihava.
Niin kauhea.
Niin saatanan oksettava.
Inhotan itteäni ihan jumalattomasti.
Jos kohta vaivihkaa hakis terät.
Mikä estää. Ansaittua tällä vartalolla,
tällä naamalla.
On ainakin jotain, joka tekis mut kauniimmaksi.
Tai edes hiukan siedettävän näköiseksi.
Mutten edes tiiä mihin viiltäisin. Vaihtoehtoja kyllä olis.
Ranteeseen?
Olkapäähän?
Käsivarteen?
Reiteen?
Pohkeeseen?
Nilkkaan?
Vaihtoehdoista liian monissa paikoissa on liikaa läskiä.
Terä vaan uppoaa, ei viillä. Täytyy siis painaa hiukan kovempaa.
Vihaan ruokaa! Vittu mä niin vihaan!
Mun pää hajoaa, nauhana tulee paskoja ajatuksia
"Millään muulla ei oo väliä, kun että kelpaat S'lle, ja se haluaa sun syövän"
"Ei saa syödä, ei varsinkaan josset laske kaloreita. Tai edes yritä"
"Saisit syödä, jos pääsisit oksentamaan"
"Kyllä sä voit syödä"
En jaksa noita ajatuksia, enjaksaenjaksaenjaksa.
Ei olis ikinäkoskaan pitäny lopettaa oksentamista.
Ei vaan ikinä olis!
Tupakalle ja hakemaan terät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti