Oon miettinyt oksentamista.
Halunnut alottaa sen uudelleen, kaikki syöty vessasta alas.
Sitä ruokaa, joka ei jäisi kehoon,
joka ei lihottaisi mua entisestään, kokoajan.
Mutta oon tullut tulokseen, etten voi.
Oon keksinyt syyn, miksen voi.
Se ainoa syy siihen on, syy siihen etten voi oksentaa,
on se, että nää ruuat on ostettu mitättömillä tukirahoilla.
Omilla rahoilla.
Samaan aikaan vihaan itseäni siitä,
etten oksenna.
Vihaan itseäni siitä, että syön.
Ei ole pakko ostaa ruokaa, ei ole pakko syödä.
Mutta mä syön.
Ja oon niin helvetin epävarma itsestäni.
Vihaan itseäni kaikella mahdollisella tavalla,
ja sitä, että sä oot huomannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti